Nyt on nurmikko leikattu.  Sain tehtyä.  Kävimme myös sienessä, muutamia kanttarelleja löytyi ja hirvikärpäsiä.  Hirven ja peuran jälkiä oli metsäpoluilla.  Ne ovat tulleet takaisin laajan metsän harvennuksen jälkeen.  Tavallisesti niitä näkyi melkein joka päivä, nyt vuoden verran ei yhtään, mutta taas on toivoa paremmasta.

Tein kurkuista valkosipuli-etikka -kurkkuja. Mukaan mausteeksi myös tavallista sipulia ja piparjuurijauhetta.  Pitäisi olla vuorokauden kuluttua nautittavissa.  Nämä ovat nopeita kurkkuja.

Metsässä on vielä mustikoita, puolukat alkavat punastua, kohta niitäkin voi poimia. Selkä ei okein kestä pitkää keräämistä.  Marjapensaisiinkin vien tuolin, kun poimin marjoja.  Pellon reunalla on myös tuoli, että voin lepuuttaa osteoporoottista selkääni.  Tautia en sen kummemmin pode, en oikein hyväksy sitä itselleni.  Töissä oli selän kanssa vaikeuksia, kun piti tehdä istumatyötä.  Illalla tuntui, ettei jalatkaan oikein liiku.  Junamatka töistä kotiin oli toinen tuskan paikka.  Nyt on helpompaa, kun voi liikkua ja vapaasti levätä, kun siltä tuntuu.  Mutta nokka tuuleen ja menóksi, se on muorin meininki se.