Lainakoira lähti kotiinsa viime sunnuntaina.  On hiukan outoa, kun se ei ole ulkona seurana ja uteliaana mukana. Mutta hyvä näin!

Aloitin kevätsiivouksen koiran lähdettyä ja kohta on kaikki putsattu.  Ikkunat on vielä pesemättä.  Koiran karvoja oli joka paikassa.  Varsinkin pakkasilla, kun ilma oli muutenkin niin kuiva ja sähköinen ,niin koirankarvat suorastaan liimautuivat joka paikkaan.

Krookukset alkavat jo kukkimaan, vaikkei kaikki lumikaan ympäriltä ole sulanut, ne ovat sinnikkäitä sissejä.  Talitiaiset ja mustarastaat ovat vallanneet peipposten kanssa pihan.  Kurjet huutelevat kimeästi rannassa.

Tie on kuoppainen ja halkeillut, kelirikkomerkki ja painorajoitus on laitettu.

Tänään on maitotinkipäivä.  Haemme maitotilalliselta perjantaisin maitoa.  Maito on ihanaa, kermaista ja makoisaa.

Paistoimme muurinpohjapannulla silakkapihvejä. Hyviä tuli.  Keitin ulkona kaasulla myös ison kaalin ja tein kaalikääryleitä. Nam, nam! Kevät saa aikaan sen, että taas jaksaa puuhastella.  Ulkona puuhastelu on hauskaa, virkistävää ja illalla saa unenpäästä kiinni yrittämättä. Meilläkin valot sammuvat yhdeksän jälkeen illalla aina silloin, kun takana on ulkoilmassa askarreltu päivä.